say can you see my eyes?

Voiko sitä sen selvemmin enää sanoa?
 Jos vaatteet oli Maukan aatteet niin hiukset on mun!

Flowing Art

Rakkaan Ramoona siskoseni hiukset ovat ehdottomasti vuoteni mestariteos, vaikka niihin hyvin yksinkertainen väri tehtiinki. Se hymy jonka näin systerin kasvoilla kun hiukset olivat valmiit... Oli hyvin sanoin kuvaamaton. <3

Tässä alkaa operaatio Anniina.... oli se pitkä ja pirun musta..

Ylimääräiset pituudet pois ja vaalennus pesua niin pirusti... piti sitä vähän aikaa jynssätä että päästiin tähän.

Tummahan se vieläkin on mutta ei musta.. Oikeastaan ihan ku viiniä valuisi päästä.
Alas jäi vähän kirkkaampaa punasta vanhojen värien takia, mutta hyvä niin, tuli tosi kaunis liukuväri efekti.

tuli lyhyt ja tyttö.. noei piru ku nainen! yksi vuoden suuritöisimmsitä ja tyylikkäimmistä lopputuloksista.

Kysy mitä tässä on tehty? vaalennusväri ja permanentti!
Pikku Sarani sai ihanan villin ja vapaan hippitytön lookin rennoilla kiharoilla.
ja jos nyt voit väittää ettei permanentti ole cool olet ääliö sillä tämä tyttö on kaunsi ja kiharast sopivat  hänelle paremmni kuin nyrkki silmään. Oot Sara ihana pikku hippiäiseni!

Tiina Oli vuoteni rokkitukka! <3 Ah mikään ei ole ihanampaa kun ne jotka ovat rohkeita ja avoimia uudelle. Tiina! Kiitos kaunis, että sain tämän laikata vaikka siinä jouduit vähän odottamaan :)

Kiitän kaikkia jotka usklatautuivat saksieni uhriksi vuonna 2011!  

Tämä on se mitä teen, se mitä rakastan. Tämä on mun taidetta!

NOT-AGAIN!

Hyvä ruoka on hyvä ruoka

Joskus asiat vain sattuvat olemaan huonosti, jotkut asiat ovat huonosti aina. Itseasiassa päivä hyvää oloa on vain suuri poikkeus tiukkaan sääntöön. Olkoon! Tänään on jouluaatto, vaikei maassa ole lunta ja kärsin vuosituhannen kovimmasta flunssasta. Olkoon asiat vituilleen! Tänään on silti se päivä kun asioitta on hyvää. usko tai älä, tässä päivässä on taikaa. Ihan kaikille, myös niille teineille jotka eilen huusivat: "Mutsi pilaa mun elämän!" Tänään sanon kaikille tunkekaa se vittu päähän ja tajutkaa että tänään on hyvä päivä, tänään saa ihan luvan kanssa olla mukava. Saa ajatella kuin aikuiset saa hymyillä ja sanoa ole hyvä ja kiitos. Tänään saa olla lapsi ja repiä pakettien kääreitä auki. Tänään et saa olla kusipää et saa olla se joka vetää kaikkien muiden mielen maahan, vain siksi ettet osaa arvostaa sitä mitä siinä vierellä on. Onko sillä sitten niin väliä jos se mutsi pilaa elämän? Hän sentään laittoi ruoan pöytään. Ei väliä onko se saarioisten makaronilaatikko vai 10 kg kinkku. Laittoi silti ja kutsui sinut syömään. Ole hyvä ja arvosta sitä!

Tässä on mun joulun kohokohta. 

Tää kalenteri no tehty kun mä olin ihan pieni, mahdoinko osata ees kävellä. Äiti teki tän mulle, tulitikkurasioista ja vanhasta tapetista. Ja tässä on ehkä yks kalleimmista aarteista minkä omistan. Ne rasiat on jo vähän vääntynyt ja alareuna on rytyssä, mut hienompaa kalenteria en vois omistaa. Mä olen aikuinen ihminen, mutta joulua en pysty odottaman ilman tätä. 

Joulussa ei oo mulle mitään uskonnollista ei jeesuksia, jumalia tai enkeleitä. Paskaa sellaset! En usko! En luota enkä mitää muutakaa mikä tollasiin juttuihin liittyy. Silti oon kohta jo 20 vuotta pystyny juhlimaan joulua ihan hyvin ja hyvällä mielellä. Mitä nyt joululaulut ottaa päähän ja joulukoristeet alkaa tympiä jo 15. päivä. Mutta menkööt noikin jutut jos se kerran muita miellyttää. 

Suosittelen ihan teillekin ihmisille jotka pyöritätte tai luulette pyörittävänne maailmaa oman napanne ympärillä: antakaa joskus olla! Olkaa ihan vain mieliksi jollekin toiselle.

Mulla ei oo menny elämä viime aikoina ihan pilven päällä kävellen. Sen seurauksena oon ollu ahdistunut ja masentunut. kukaan ei ymmärtänyt tai edes tiennyt. kaikki oli muiden vika, vaikka sen syyttelyn yritin hienosti naamioida. Enkä aina edes tajunnut syytttäväni muita. Oma ahdinkoni purkautui muihin, agressiivisesti. Osan sanoa pahsti ja käytin niitä pahoja sanoja vain pahaan. Tarkoitus oli satuttaa kaikkia muita. Jos minulla on huono olo niin olkoon sitten kaikilla muillakin. Näin mä ajattelin. Nyt ajattelen että helvetin tyhmää ja epäreilua, mutta minkäs sille silloin voi kun joutuu yksin kamppailemaan tuollaisen kanssa. vaikka sitä hakikin apua, sitä ei saanut. ja kun en ollut tarpeeksi sinnikäs hakemaan sitä uudestaan jostain muualta, sain siitä myös ite kärsiä. 

Oikein hyvää terapiaa on ollut se kun isä ajoi vanhaa videokuvaa digitaaliseen muotoon.. kun näkee itsensä nauramassa kun joku heittää peiton päälle ja sanoo buu. sitä jakso jatkaa vaikka tunnin, ja pää edellä oli yritettävä sängyltä alas, mut joku piti huolen ettet putoa.  Tulipa huomatua et sitä pikkusta tyttöä rakastetttiin yli kaiken, ja tossa kun istuu joulupöydässä nyt vajaa 20 vuotta myöhemmin... sitä tyttöä rakastetaan ihan yhtä paljon. 

Nyt en joista tuntuu et elämä potkii päähän: olkaa ystävällisiä ja potkastaa sitä elämää takasin pari kertaa oikein kunnolla ja toivottakaa se takaisin parin päivän päästä. Tässä maailmassa ikävä tosiasia on se että sun elämän ohjaksissä on vain yks ihminen, mahdatko tietää kuka se on?

Oikein hyvää joulua kaikille!